19. joulu, 2020

Oton ajatuksia

Hyvä lukijani, tahdon sinulle näiden rivien välityksellä kertoa, että meidän elämämme Luoja ja ylläpitäjä puhuu meille jatkuvasti aivan tässä silmäimme edessä. Aivan arkisissa asioissa, asioissa joita olemme pitäneet itsestään selvyyksinä.

 

Raamattu kertoo maailman luomisesta ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Itse työntekijä, Luojamme ja Jumalamme totesi kaikesta tekemästään, että se oli hyvä.

 

Jumala teki kaksi suurta valoa, toisen hallitsemaan päivää ja toisen yötä, sekä tähdet. Herra laittoi ne taivaanvahvuuteen hallitsemaan päivää ja yötä. Aina kun heräät uuteen päivään koet välittömästi auringon vaikutuksen. Vaikka päivä olisi pilvinenkin niin auringon valon vaikutus näkyy ympäröivän luonnon valkeutena. Ja kun päivä laskee mailleen ja tulee yö, näet hieman kuukauden ajasta riippuen kuutamon eri asteet sekä tähtitaivaan.

 

Itse tykkään iltaisin kävellä ja siinä kävelyn lomassa katson usein taivaalle ja ihmettelen sitä tähtien ja valon paljoutta. Itselleni noissa hetkissä on tullut varsin vahva tunne Herran kaikki voipaisuudesta ja Hänen kaikkialla läsnäolevasta Hengestään ja ennenkaikkea siitä, että Jumalamme on suuri. Lieneekö jossakin samantapaisissa ajatuksissa ollut lauluntekijä, joka on erään siionin laulun sanoissa lohduttanut kiusattua matkamiestä katsomaan kohti taivasta.

 

Kun luimme, että Herra asetti taivaankappaleet paikalleen, niin se oli tarkkaa työtä. Tässä vain hyvin pintapuolisesti toteamme, että mm planeettojen vetovoimat vaikuttavat siten, että planeetoilla on juuri tietyt radat jos ne poikkeaisivat niin tämä järjestys järkkyisi. Samoin auringon etäisyys maasta, että se on juuri sopiva luoden tänne elämälle suotuisat olosuhteet. Entäpä miten esim luomakunnassa vaikkapa linnut osaavat suunnistaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan? Tai monia monia ihmeellisyyksiä. Jos olemme rehellisiä niin eikö tunnu epätodennäköiselle sattumanvarainen elämän synty ja kehitys? Eräs edesmennyt luonnonsuojelun piirissä elämänuransa tehnyt henkilö totesi eräässä haastattelussa seuraavaa; ” Tässä kaikessa (luontoa) on nähtävissä ikäänkuin tämä olisi suunniteltu – tulee kiusaus uskoa Jumalan olemassaoloon!

 

Mutta enenkaikkea Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen - miehen ja naisen. Hän uskoi ihmiselle paljon, mutta Raamatusta luemme, että ihminen onnistui rikkomaan sen yhden ja ainoan määräyksen. Tätä kautta tuli ihmisen ja Jumalan välille erottava väliseinä synti ja vihollisuus Jumalaa vastaan. Mitä Jumala teki? Jättikö Hän ihmiskunnan oman onnensa nojaan.. Raamattu kertoo, että Jumala lähetti ainosyntyisen poikansa ( Joh 3:16) maailmaan ettei yksikään joka Häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän.

 

Niinkuin luimme auringosta ja sen valosta tälle luonnolle välttämättömänä niin on Kristus meille sisäisen ihmisen puolesta elintärkeä. Hän sanoo olevansa maailman valkeus, joka Häntä seuraa ei ole pimeydessä. Tätä kirjoittaessa elämme adventin aikaa ja pimeintä vuoden aikaa. Hyvä lukijani tärkein kysymys onkin kohdallasi, onko Jeesus Kristus sinun aurinkosi? Onko sinun syntiongelmasi saatu käsitellä Hänen ristillä tehdyn sovitustyön kautta? Jeesus sanoi olevansa tie totuus ja elämä, kukaan ei tule Isän luo kuin minun kauttani sanoi Jeesus.

Tämä maailma tarjoaa mm sellaista vaihtoehtoa, että kaikki tiet muka vievät Jumalan luo, siis esim hindu, muslimi, budhalainen, kristitty jne kulkevat omaa polkuaan. Kuitenkin Jeesuksen sanat kumoavat tuon näkemyksen, Jeesus sanoi viellä, että portti on ahdas ja tie kaita, joka elämään vie ja vain harvat sen löytävät. Opetuslapsetkin aikoinaan ihmettelivät Jeesuksen ehdottomuutta ja se tulikin julki, että ihmiselle on mahdotonta mutta Jumalalle kaikki on mahdollista. Jos olet pysähtynyt näiden sanojen ääreen ja ajattelet ettei minusta ole Jeesus- tielle niin muista eräs sanan lupaus; ”kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi” siis me emme käy tälle siunatulle kotitielle omastavoimastamme. Ystäväni jos sinä näitä asioita mietit ja haluaisit ottaa kiinni iankaikkisesta käsivarresta niin tiedä, että se on merkki Jumalaltamme – Hän kutsuu sinua. Jos koet sydämmesi kuormitetuksi ja syyttäväksi syntiesi tähden niin tiedä, että sekin on Herramme armotekoa kohdallasi. Hän, joka sinua kutsuu tahtoo ensin näyttää sinulle ja minulle mikä on meidän tilamme. Emmehän tarvitse parantajaa ja pelastajaa ellei meillä ensin ole siihen tarve. Jos sinä kuorminesi koet tarvetta saada kohdata Jeesus vapahtajanasi niin saat yksinkertaiseti lapsen lailla kohdata Jeesuksen ja Hän lupaa, että se joka luokseni tulee niin sitä ei heitetä pois. Ajattele, olet kenties hakenut erilaisiin kysymyksiisi ja ongelmiisi apua eri lähteistä, kenties sinulle on kohautettu olkapäitä – emme voi auttaa. Haastan sinua, ota selvää kuka on persoona Jeesus Kristus löydät Hänet raamatustasi, siellä Hän vakuuttaa viellä ”joka kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan tulee tietämään onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani” . Ennenkaikkea saat oppia tuntemaaan todellisen auringon, Jeesuksen Kristuksen.

 

Tähän loppuun laitan adventtilaulun sanat, joista alussa mainitsin.

 

1. Onnea oi verratonta Herran lasten kotonaan! Kukaan ei voi kuvaella Heidän siellä iloaan, Jeesuksessa, Jeesuksessa, Kun he kootaan kunniaan. Jeesuksessa, Jeesuksessa, Kun he kootaan kunniaan.

2. Onni autuus – täällä ollen Jeesukseen jo uskoa! Autuaampi tuolla puolen, kun saa nähdä Jeesusta, Kotonansa, kotonansa Vaivoista jo vapaana! Kotonansa, kotonansa Vaivoista jo vapaana!

3. Kiitos Herran, kohta juoksee Ajan määrä päähänsä, Lapset kootaan Isän luokse, Siellä saavat levätä Iäisessä autuudessa, Jolla ei oo ääriä! Iäisessä autuudessa, Jolla ei oo ääriä!

4. Eivät eroo toisistansa, Kyynelt' eivät vuodata. Surut poissa kokonansa, Kunnia on tullunna. Ah jos päivä, ah jos päivä Se jo koittais, Jumala! Ah jos päivä, ah jos päivä Se jo koittais, Jumala!

5. Tämä turva mieleen paina, Älä uuvu matkalla! Muista Jeesustasi aina, Katso kohti taivasta. Jeesus tulee noutamahan Omiansa kotia! Jeesus tulee noutamahan Omiansa kotia!

S. Johansson

 

hyvää joulun aikaa

otto